Viikon pulma: Jos otan julkisesti netissä olevasta sivusta tai muusta materiaalista ruutukaappauksen, omistanko siihen tekijänoikeudet ja voinko julkaista sen verkossa?
Jos ruutukaappauksen kohde ylittää teoskynnyksen (ks. Teoskynnys, sivu 31), et saa tehdä siitä ruutukaappausta ilman lupaa. Tieteelliseen teokseen tai kyseistä palvelua tai tuotetta arvioivaan teokseen kuvia saa ottaa (mutta muiden tekemiä kuvia ei voi teokseen kopioida). Verkkosivustoilla olevat graafiset elementit ja yleinen asettelu ovat hyvin harvoin tarpeeksi omaperäisiä ja originelleja, että teoskynnys ylittyisi. Koska kyseessä ei ole myöskään valokuva vaan tietokoneen tuottama kuva, ottamasi ruutukaappaus on itse asiassa tekijänoikeuslain ulkopuolella eikä sinulla ole mitään tekijän yksinoikeuksia siihen. Saat siis julkaista sen verkossa, mutta sinä et voi määrätä, kuka sitä saa kopioida tai muuten hyödyntää.
Myös muut suojalait on huomioitava. Esimerkiksi, jos kuvasta on luettavissa ihmisten yksityisasioita, kuten sähköposteja, Facebook-kirjoituksia tai Twitter-suoraviestejä, on sinun harkittava, onko yksityisen viestinnän julkaisu sallittua ilman luvan kysymistä (ks. Yksityisviestit, sivu 97).
Tämän sivun ylläpitäjän kannattaisi varmaan tutustua selkokieleen (www.selko.fi). Voiko asioita enää monimutkaisemmin ilmaista: ”Jos ruutukaappauksen kohde ylittää teoskynnyksen (ks. Teoskynnys, sivu 31), et saa tehdä siitä ruutukaappausta ilman lupaa.” ja parin virkkeen jälkeen: ”Koska kyseessä ei ole myöskään valokuva vaan tietokoneen tuottama kuva, ottamasi ruutukaappaus on itse asiassa tekijänoikeuslain ulkopuolella eikä sinulla ole mitään tekijän yksinoikeuksia siihen. Saat siis julkaista sen verkossa, mutta…”.
Ylläolevan ”ohjeen” mukaan et saa tehdä ruutukaappausta ilman lupaa, mutta koska kyseessä ei ole teos eikä siihen ole siten tekijänoikeuksia, sen saa siis julkaista verkossa, mutta….
Lisäksi tekstissä annetaan kaksi viittausta (ks. Teoskynnys, sivu 31 sekä Yksityisviestit, sivu 97), mutta ei kerrota mistä teoksesta on kyse (on ilmeisesti kirjoittajalle itsetään selvää).
Anteeksi ystävänpäivän (14.2.2011). negatiivine palaute, mutta nyt on myös maanantai.
Myönnetään, että vaikeasti tämä tuli muotoiltua. Koetan uudelleen:
Jos kuvaruudulla näkyvä asia ylittää teoskynnyksen, ei siitä saa ottaa kopiota noin vain (esim. teosta arvioivaan julkaisuun kuvan saisi ottaa). Jos taas teoskynnys eli ylity, kuvaruutukaappauksen saa vapaasti ottaa, mutta tähän kuvaan ei synny yksinoikeuksia, koska graafisena teoksena sekään ei ylitä teoskynnystä. Kuvakaappaus on siis eri asia kuin valokuva, johon syntyy aina yksinoikeudet, teoskynnyksistä huolimatta.
Sivuviittaukset ovat Opettajan tekijänoikeusoppaaseen, jonka kirjan sivusto tämä on.
Tekstisi johtaa edelleen harhaan. Kopionhan saa ottaa aina. Toinen asia onkin sitten, että mitä sillä kopiolla saa tehdä. Omaan käyttöön kopioiminen on aina ok.
Ei ollut yhtään vaikeaa. Edellinen ei vaan ymmärrä lakitekstiä! Hyvä kirjoitus!
Teoskynnys on immateriaalioikeuden termi. Voit tutustua siihen lainaamalla kirjan Immateriaalioikeudet (Haarman). Muutoinkin teksti on ammattilaisen tekstiä ja sitä ymmärtää, jos ottaa selvää käsitteistä.
Nämä viikon pulmat ovat tosi hyvä keksintö! Löysin jo kaksi minuakin vaivannutta asiaa.
Haluaisin vielä tarkennusta tähän ruutukaappausjuttuun. Tai lähinnä teoskynnykseen. Minulla on tekeillä powerpoint-esitys, jossa yritän havainnollistaa erilaisia tekstilajeja ja mm. uutiskriteereitä. Olen suunnitellut ottavani ruutukaappauksia sopivista uutisista joistakin netissä olevien lehtien sivuilta tai esimerkiksi arvostelun esimerkin jostakin blogista. Kaappaukset olisivat osittaisia – ei siis koko näyttöä – ja niissä näkyisi kaapattu sivu niin, että sinne voisi halutessa mennä.
Ylittääkö tämmöinen sivun tai tekstin osittainen kaappaus teoskynnyksen? Entä jo kaappauksessa näkyy valokuva tai sen osa?
Voisin tietysti panna linkit powerpointiin, mutta minulla on ollut linkkien kanssa hankaluuksia eikä juttuja ole siis tarkoitus varsinaisesti lukea, vaan vain silmäillä esimerkkeinä.
Suosittelen kyllä Juhalle mainittua kirjaa. Tekijänoikeusasiat eivät ole helppoja eikä lakiteksti todellakaan mitään selkokieltä, mutta varsin hyvin kirjan tekijät ovat asiaa pystyneet selittämään.
Jos ottamissasi kuvissa on tarkoitus voida lukea sitä tekstiä (olettaisin näin olevan, kun kerran tekstilajeja havainnollistetaan), joudut luultavasti ottamaan kuvat lukukelpoisina. Ja jos tekstiä tulee otettua parikin lausetta, teoskynnys kyllä useimmiten jo ylittyy. Jonkin verran voit nojata siteerausoikeuteen, eli jos kerran omassa esityksessäsi käsittelet tiettyjä teoslajeja, voi niiden havainnollistamiseksi olla tarpeen siteerata joitain teoksia. Tällöin voisit ottaa näistä teoksista havainnollistamiseen tarvittavassa laajuudessa tekstiä. Mutta koko uutisen ottaminen sitaattina ei ehkä enää ole korrektia. Sillä ei ole merkitystä, otatko kuvakaappauksen vai kirjoitatko tekstin itse.
Joka tapauksessa voit opetustilanteessa videotykillä esittää verkkosisältöä, eli voit avata linkin ko. sivustoille ja esittää uutisen selaimella. Sen sijaan uutistekstin kopioiminen sitaattioikeutta laajemmin (puhumattakaan valokuvien kopioinnista) diaesitykseen ei valitettavasti onnistu lain puitteissa.
Ehkä paras ratkaisu olisi, että otat sitaattioikeuden perusteella katkelman uutisesta ja linkität alkuperäiseen lähteeseen, jolloin voitte opetuksessa tarkastella kokonaisuuttakin. Sitaattiinhan tarvitaan joka tapauksessa lähdemerkintä.
Kiitos, Tarmo, nopeasta vastauksesta. Taidan mennä sitaattioikeudella ja ottaa teksteistä ja kuvista vain osia, jotka jotenkin havainnollistaisivat asiaa. Emme mitenkään ehdi käsitellä jokaista tekstiä lähemmin, mutta ne, mitkä ehdimme, näytän sitten suoraan verkosta. Pitäisi saada ne linkit toimimaan, mutta siinä on takana ilmeisesti mac-windows-ongelma… eli siinä asiassa käännyt atk-tuen puoleen 🙂
Entä voiko yksityisviestittelystä otetun screenshotin julkaista? Silloinhan paljastuu yksityinen viestittely, eikö se ole viestintäsalaisuuden rikkomista?
Käsittelen näissä ohjeissa pääasiassa vain tekijänoikeuden näkökulmaa. Tietenkin muutkin lait on huomioitava ja esim. yksityisyyden suoja on oma asiansa. Todetaan kuitenkin, että viestintäsalaisuus koskee vain sitä, että muut kuin vastaanottaja eivät saa viestiä avata. Vastaanottajaa kirjesalaisuus ei rajoita.
Saanko tehdä digitaaliseen taideteoksen kuvakaappauksen pohjalta, ja onko minulla mitään oikeuksia ko. teokseen?
Kunhan huomioit, että et riko kuvakaappauksissa mahdollisesti olevia tekijän- tai yksityisyysoikeuksia (tai muitakaan lakeja), saat käyttää kuvakaappauksia taideteoksissasi. Syntyykö sinulle yksinoikeudet riippuu siitä, onko taideteoksesi riittävän omaperäinen eli ylittyykö siinä teoskynnys. Suojasi koskee sitä omaa omaperäistä tekemistäsi, joten yksittäiset kuvakaappaukset ovat edelleen vailla suojaa myös osana taideteostasi, vaikka kokonaisuus olisi suojattu.
Hei Tarmo, saako pro gradu -tutkielmassa hyödyntää mobiilisovelluksista otettuja kuvakaappauksia havainnollistamaan tutkittavaa ilmiötä?
Samat säännöt pätevät kuin tietokoneenkin kuvakaappausten suhteen. Eli appisten peruskäyttöliittymä ei ole teos, mutta ruudulla voi toki näkyä esim. pelin grafiikkaa, joka on suojattua. Tällöin kuvakaappausta voi gradussa käyttää kuvasitaattioikeuteen vedoten, kunhan kuva liittyy gradun tekstiin eikä ole vain koristekuva. Jos kuvassa näkyy ihmisten yksityistietoja, pitäisi ne sumentaa pois.