Kopiosto on parin vuoden kokeilun jälkeen saanut valmiiksi uuden digiluvan peruskouluille ja lukioille. Lupa sallii mm. verkkoaineiston käytön opetuksessa ja opiskelussa.
Digilupa laajentaa ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen skannausluvan myös peruskouluun ja lukioon, mutta erityisen kiinnostavia ovat verkkosisällön käyttöoikeudet. Jo nyt on hyvä huomata, että lupa on erikseen hankittava ja maksettava joka kouluun, johon nämä lisäoikeudet halutaan.
Digilupa antaa oleellisesti sekä opettajalle että oppilaille oikeuden kopioida verkosta sisältöä (korkeintaan 20 sivullista yhtä sivustoa kohti) ja käyttää tätä aineistoa opetuksessa ja harjoitustöissä. Tämä verkkosisältö ei kuitenkaan saa levitä opetusryhmän ulkopuolelle, eli tuotosten esittely koulun käytävillä ei ole sallittua, puhumattakaan tuotosten julkaisusta verkossa. Lisäksi lupa antaa oikeuden videoida luentoja ilman, että täytyy varoa luennossa esiintyviä teoksia (joista tallenteen tekeminen ei yleensä ole sallittua). Video- ja musiikkiaineistoa lupa ei koske.
Nyt pitäisi jokaisen peruskoulun ja lukion rehtorin miettiä kesän aikana, hankkivatko he tämän luvan koululleen ensi lukuvuodelle. Jos he siihen päätyvät, pitää opettajia toki tiedottaa heidän ja heidän oppilaidensa uusista oikeuksista sekä niihin liittyvistä rajoituksista.
Koska digiluvan käyttöehdot ovat vähän hankalasti luettavissa, olen kirjoittanut niistä tiivistelmän: Peruskoulun ja lukion digilupa. Voit myös lukea Kopioston lehdistötiedotteen.
Edullisempina vaihtoehtoina tälle luvalle ovat edelleen avointen sisältöjen hyödyntäminen, sekä mahdollisesti opetustilanteen käsittely yksityistilaisuutena, joita on käsitelty oppaassa tarkemmin.
Erittäin vaikeaselkoinen ja perusteiltaan hämärähkö ”lupa”, kuten ansiokkaasta yhteenvedostasikin käy ilmi. Harmillista, että tällaisia järjestelmiä ajetaan väkisin nyt myös perusopetukseen.
Lainaus toisesta tekstistäsi:
”Jotta oppilaat ymmärtävät tekijänoikeusasiat, aiheuttaa tämä uusi lupa hieman päänvaivaa. Oppilaille on tehtävä selväksi, että täällä koulussa he saavat tämän 20 sivua / sivusto kopioida aineistoa ja käyttää harjoituksissaan, ja että opettaja saa tehdä saman, mutta näitä tuotoksia ei saa koskaan laittaa julkisesti verkkoon. Ongelma on tietysti se, että kun oppilaat tottuvat aineiston ottamiseen, tavasta voi olla vaikea päästä eroon.”
Hyvä huomio, mutta ongelma on syvällisempi liittyen oppimiseen. Varsinkin ala-asteella on tärkeä ymmärtää *mihin asia liittyy*, miksi se on juuri näin ja miten opittua voi soveltaa. Tässä tapauksessa opetustehtävä on ennalta liki mahdoton, sillä tuota kuviota ei nähtävästi ymmärrä edes koulutettu aikuinen. Ja kuten tiedämme, ”näin se vain on” ei ole opetuksellisesti kovin fiksu perustelu. 😉