Viikon pulma: Voiko kuitteja ja muita tositteita skannata ja käyttää opetusmateriaalina? Saako niitä jaella digitaalisesti tai paperimuodossa opiskelijoille aineistoksi, jonka avulla he harjoittelevat kirjanpitoa?
Kuittien on ylitettävä teoskynnys ollakseen tekijänoikeuslain piirissä. Kirjastakin tuttua nyrkkisääntöä (s. 31) käyttämällä näyttää kyllä aika selvältä, että kuitti ei ole teos. Kuka tahansa kassaa käyttävä henkilö tuottaisi samoilla ostoksilla tarkalleen samanlaisen kuitin. Kuitissa ei ole luovaa panosta lainkaan, joten teostaso jää saavuttamatta.
Tekijänoikeuslain kannalta kuitteja saa siis aivan vapaasti kopioida, skannata, tulostaa, jaella ja muutenkin hyödyntää.
On kuitenkin hyvä huomioida muut lait ja etenkin yksityisyydensuoja. Jos kuitissa näkyy asiakkaan nimi tai yhteystietoja, näiden levitykseen tarvittaisiin asiakkaan lupa. Yrityksillä ei sinänsä ole yksityisyydensuojaa, joten heidän tietojaan ei tarvitse poistaa. Kuittiin voi suhtautua kuten muuhunkin yksityisviestintään (s. 97) eli kunhan viesti ei ylitä teoskynnystä, ei sisällä kenenkään henkilötietoja tai loukkaa ketään, etkä itse ole salassapitovelvollinen, saat julkaista sen. Kuitissa pitäisi olla merkintä, jos se on liikesalaisuuden piirissä.
Tietysti kannattaa muistaa, että jos kuittiin onkin sitten laitettu runo tms. teos, ei sitä saa lähteä jäljentämään. Mahdollisten teosten sekä ihmisten henkilötietojen poistaminen siis riittää. Muita osia kuiteista saa kopioida varsin vapaasti. Ja sama pätee muuhunkin koneellisesti tuotettuun teoskynnyksen alittavaan aineistoon. Yksityisyydensuojasta huolehtimalla aineistoa saa kopioida vaikkapa opetukseen tai muuhunkin.
Kiitos pulmasta, Helena Pätilä.
Eli suunnilleen siis niin, että jos Matti Virtanen on ostanut akkuporakoneen, niin sen saa laittaa sellaisenaan, mutta jos Vesa Linja-aho on ostanut masennuslääkkeitä, niin mielellään ei :-).