Viikon pulma: Mikä on tyypillinen sanktio jos tietämätön opettaja rikkoo tekijänoikeuslakia? Mitkä ovat karmeimmat esimerkkitapaukset?
Tyypillinen sanktio vaihtelee tietysti sen mukaan, kuinka paha rikkomus on tehty. Mutta lähtökohtaisesti maksuttomassa tutkinto-opetuksessa toimiva ei sinänsä tienaa rahaa mahdollisilla rikkomuksillaan (vaikka palkkaa saakin), joten mahdolliset rangaistukset ovat varsin rajallisia. Sinänsä se ei kelpaa tekosyyksi, että ei tunne lakeja. Etenkin verkossa opettavan opettajan on tunnettava alan lainsäädäntö ainakin perustasolla.
Seuraamuksia on käsitelty tarkemmin Opettajan tekijänoikeusoppaan sivuilla 57-61, mutta tässä tiivistelmä:
- Häviäjä maksaa oikeudenkäyntikulut, jotka tyypillisesti ovat tuhansia euroja.
- Jos opettajan tekemisillä on tekijänoikeuden haltijalta jäänyt tuloja saamatta, voidaan tuomita hyvitykseen, eli menetyksen korvaamiseen. Etenkin verkossa jakelemalla teoksia voi helposti päätyä hyvin suuriinkin summiin, sillä kopiomäärät voivat olla valtavia. Hyvityksen maksavat yleensä yhteisesti opettaja ja oppilaitos.
- Laittomat teoskappaleet yleensä tuomitaan menetettäväksi, eli ne pitää tuhota tai niistä on poistettava toisen oikeuksia loukkaavat osat.
- Jos opettaja on tahallisesti tai törkeän huolimattomasti rikkonut toisen oikeuksia, voidaan hänet tuomita tekijänoikeusrikkomuksesta korkeintaan 120 päiväsakkoon. Tällöin hänelle voidaan tuomita myös vahingonkorvausta hyvityksen lisäksi.
- Jos opettaja on tahallisesti rikkonut toisen oikeuksia ansiotarkoituksessa (tai tietoverkossa) ja tästä voi seurata huomattavaa haittaa, voidaan hänet tuomita tekijänoikeusrikoksesta, korkeintaan kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Käytännössä vankeustuomioita on annettu ammattipiratismista, eikä vaikkapa siitä, että opettaja kopioi jonkin teoksen ilman lupaa koulun oppimisalustalle. Jos koulun johto on tietoinen opettajien rikoksesta, voidaan koulu tuomita lisäksi yhteisösakkoon.
Karmeita esimerkkejä ei oikein voi antaa, sillä oikeuteen asti on päätynyt ilmeisesti vain yksi tapaus:
Kesäyliopiston kurssilla jaettiin 70 oppilaalle moniste, joka oleellisesti koostui oppikirjan katkelmista. Opettaja sai 20 päiväsakkoa Itä-Suomen hovioikeuden päätöksellä. Kesäyliopisto joutui maksamaan oppikirjan oikeudenhaltijoille 3900 markkaa, josta opettajan osuudeksi tuli 2000 markkaa.
Muissa tapauksissa asia on sovittu oikeuden ulkopuolella, eli on päästy yhteisymmärrykseen hyvityksen suuruudesta.
Käytännössä vaikkapa YouTube-videon esittäminen julkisessa opetuksessa ei siis ole luvallista, mutta jos video on laillisesti verkkoon lisätty ja julkisesti katsottavissa, todennäköisesti videon oikeudenhaltija ei närkästy siitä, että se esitetään opetuksessa. Eli vaikka tarkkaan ottaen laki ei annakaan esitysoikeutta videoaineistolle, verkkovideoiden harkitseva käyttö ei luultavasti aiheuta seuraamuksia. Varmuuden vuoksi voi tietysti kysyä jokaisen videon tekijältä esityslupaa.
