Vieraskynä, Vesa Linja-Aho
Jokaiselle Powerpointilla tai vastaavalla työkalulla luentokalvoja tehneelle opettajalle on varmasti tullut vastaan tilanne, jossa oppikirjasta, tieteellisestä artikkelista tai internetistä bongattu selittävä kuva sopisi omalle luentokalvolle kuin nyrkki silmään. Mutta mitä sanoo laki oppikirjan kuvien käytöstä omilla kalvoilla?
Jos tekijänoikeuslakia luetaan pilkuntarkasti, niin oppikirjasta löydettyä aineistoa ei saa ilman oikeudenhaltijan lupaa liittää osaksi omia luentokalvoja, mutta sen sijaan oppilaitoksissa on laillista näyttää oppikirjan sivua videotykin ja dokumenttikameran avulla. Lopputulos molemmissa on sama: oppilaat näkevät kirjan sivun videotykillä, mutta vain jälkimmäinen tapa on laillinen. Käytännössä todennäköisyys päätyä raastupaan powerpointeissa vilahtaneesta kuvasta on kuitenkin pieni.
Suurempi ongelma muodostuu, jos opettaja haluaa laittaa luentokalvot nettiin kaikkien ihailtavaksi. Jos kalvoilla on tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, voi oikeudenhaltija vaatia jälkikäteen korvauksia kuvan käytöstä. Pahimmassa tapauksessa korvausvaatimukset vaaditaan oikeusteitse, jolloin maksettavaksi jäävät myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Ratkaisuja opettajalla on käytössään ainakin neljä:
- Älä käytä muiden materiaaleja, vaan laadi omat piirustukset.
- Koeta etsiä avoimella lisenssillä lisensoitu kuva.
- Kysy käyttölupa oikeudenhaltijalta.
- Käytä teoskynnyksen alittavia kuvia.
Tekijänoikeuslain mukaan ainoastaan teokset saavat tekijänoikeussuojan. Jos jokin asia – kuva, taulukko tai tekstinpätkä – ei ole teos, tekijänoikeuslaki ei rajoita sen käyttöä.
Mutta missä menee teoksen ja ei-teoksen raja? Oikeuskäytännössä on katsottu, että oppikirjojen selittävät piirustukset eivät yleensä ylitä teoskynnystä. Asiaan voi perehtyä vaikkapa tutustumalla tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin. Valitettavasti ainoastaan lausunnot ovat verkossa, eivät lausuntopyynnöt liitteineen.
Esimerkiksi Kliininen fysiologia -oppikirjan kuvituksena olevat selittävät piirustukset, käyrät ja taulukkomuotoiset mittaustulokset eivät sisältäneet teostasoon vaadittavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä (TN 1996:2). Kirja on lainattavissa kirjastosta, jos haluaa tutustua, minkätasoisista kuvista on kyse. Kaikissa lausunnoissa tällainen tutustuminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi lausunnosta TN 1994:13 ei käy ilmi, minkä muurausalan oppikirjan kuvista on kysymys.
Päätin hakea linjausta oman alani selittävistä piirustuksista tekemällä tekijänoikeusneuvostolle lausuntopyynnön. Lausuntopyyntö kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti. Olen lisännyt myös kuvat näkyviin, jotta lukija näkee, millaisista kuvista on kysymys.
LAUSUNTOPYYNTÖ
Taustaa
Lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä ei ole määritelty tarkasti teoskynnyksen ylittymistä. Yleensä katsotaan, että teoskynnys ylittyy, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen (K. Sorvari: Opetustoimen tekijänoikeudet).
Piirroskuvien osalta tekijänoikeusneuvosto on linjannut, että esimerkiksi muurausalan oppikirjan selittävät piirustukset ylitä teoskynnystä (TN 1994:13). Samaan ratkaisuun on päädytty lääketieteen oppikirjan kuvitusta koskevassa lausunnossa (TN 1996:2) sekä vaatetusalan ammattitekniikan käsikirjaa koskevassa lausunnossa (TN 2006:15). Oppikirjat kokonaisuutena luonnollisesti ylittävät teoskynnyksen.
Tällä lausuntopyynnöllä haen vahvistusta tulkinnalleni teknisten piirroskuvien teoskynnyksen ylittymisestä tai ylittymättömyydestä.
Lausuntopyyntö
Pyydän TN:ää ottamaan kantaa siihen, ylittääkö jo(t)kin seuraavista autosähköalan oppikirjoista poimimistani piirustuksista teoskynnyksen?
Kuvat 1-2 ovat piirroskuvia auton vaihtosähkögeneraattorista ja sen osista. Kyseessä on tavallinen auton osa, josta mielestäni kuka tahansa piirtäjä päätyisi lähes samanlaiseen lopputulokseen.
Kuva 3 on kytkentäkaavio tavanomaisesta – osittain jo vanhanaikaisesta – vaihtosähkölatausjärjestelmän säätöpiiristä.
Kuva 4 on havainnekuva sarjamoottorin rakenteesta. Piirros ei tavanomaisuutensa vuoksi ylitä tulkintani mukaan teoskynnystä.
Kuva 5 havainnollistaa työntökiertokäynnistimen toimintaa. Kyseessä on tavallinen auton rakenneosa.
Kuvassa 6 on havainnollistettu rullavapaakytkimen toimintaa.
Kuva 7 on kuvaaja/graafi, joka havainnollistaa sytytysjärjestelmän jännitteiden käyttäytymistä. Kyseisen kuvan pystyy laatimaan kuka tahansa sytytysjärjestelmän toiminnan teoriapohjan tunteva tai sen voi tulostaa autoon kytketystä mittalaitteesta.
Kuva 8 on kytkentäkaavio, johon on lisätty selittäviä ilmaisuja.
Espoossa 19. lokakuuta 2010
Vesa Linja-aho
KUVALIITTEET
[1] Simo Nieminen: Auton sähkölaitteet, 1. painos (2008), WSOY, sivu 131.
[2] Simo Nieminen: Auton sähkölaitteet, 1. painos (2008), WSOY, sivu 130.
[3] Juhala–Lehtinen–Suominen–Tammi: Moottorialan sähköoppi, 8. painos (2005), Autoalan koulutuskeskus, sivu 419.
[4] Juhala–Lehtinen–Suominen–Tammi: Moottorialan sähköoppi, 8. painos (2005), Autoalan koulutuskeskus, sivu 451.
[5] Juhala–Lehtinen–Suominen–Tammi: Moottorialan sähköoppi, 8. painos (2005), Autoalan koulutuskeskus, sivu 453.
[6] Juhala–Lehtinen–Suominen–Tammi: Moottorialan sähköoppi, 8. painos (2005), Autoalan koulutuskeskus, sivu 454.
[7] Simo Nieminen: Auton sähkölaitteet, 1. painos (2008), WSOY, sivu 195.
[8] Auton sähkölaitteet, 1. painos (2008), WSOY, sivu 200.
Vuoden odottelun jälkeen sain lausunnon. Lyhyesti: mikään piirroksista ei ole niin omaperäinen, että se saisi suojaa teoksena. Lausunto on taustoitettu hyvin, siinä mm. käydään läpi aikaisempia linjauksia selittävien piirustusten teossuojasta.
Huomionarvoista on, että merkitystä on nimen omaan teoksen omaperäisyydellä, ei sillä, kuinka hienosti kuva on piirretty. Esimerkiksi 3-vuotiaan päiväkodissa isästään vartissa piirtämä kuva voi saada suojaa teoksena, vaikka upea vaihtosähkögeneraattorin kuva ei saisikaan suojaa.
Lisäksi on syytä muistaa, että valokuvat ovat aina tekijänoikeuslain lähioikeussuojan piirissä, vaikka kyseessä olisi kännykkäkameralla räpsäisty kuva rakennuksen tiiliseinästä. Sama koskee ääni- ja videoaineistoa.
Vesa Linja-aho työskentelee Metropolia-ammattikorkeakoulun autoelektroniikan lehtorina. Autotekniikan ja elektroniikan lisäksi Vesa on kiinnostunut avoimista oppimateriaaleista.
Hienoa toimintaa, Vesa! Minusta alkaa vaikuttaa siltä, että tekijänoikeusviidakossa ja myös ohjelmistolisenssien ja palveluiden käyttöehtojen viidakossa mikään muu ei auta kuin rohkea vastarannankiiskeys ja pienimuotoinen mutta asiallinen änkyröinti.
Tärkein asia: meidät on viety nykyiseen suohon, jossa kaikki on käsittämätöntä, epäkäytännöllista, vaikeaa ja lisäksi vielä kallista kekkoslovakian aikaisella toimintakulttuurilla, jossa tietyt asiantuntijatahot ovat vastanneet tekijänoikeuksien hallinnasta. Nyt kun osoittautuu, että nämä asiantuntijatahot ovat johtaneet meidät suohon, on muutoksen aika.
Olisiko opetuksen kohdalla jo aika tehdä Norjan tapainen linjanveto siitä, että teosten näyttäminen opetuksen yhteydessä ei ole julkista esittämistä? Suurin osa asioista muuttuisi huomattavasti yksinkertaisemmiksi.
Ainoa, joka vaatisi olennaista muutosta on esitetyn tapauksen kaltaisten paljon työtä vaatineiden kuvien ja tekijänoikeusneuvostonkin teoksiksi katsomien teosten tekijöiden tulovirran takaaminen. Minä ainakin haluan, että hyvällä sisällöllä voi jatkossakin ansaita. Uskon nimittäin että se taloudellinen motiivi luo kilpailua.
Ei sen sisällön käyttäminen ja kuluttaminen kuitenkaan näin vaikeaa saa olla. Käsi pystyyn, jonka mielestä Vesan esittelemä TN:n lausunto oli ymmärrettävä ja itsestään selvästi tuollainen? (Jos tällainen henkilö löytyy, haluan todella keskustella asiasta ja koittaa ymmärtää asiaa. Toistaiseksi en ole kyennyt ymmärtämään.)
Tähän liittyen pohdintaa piirrosten teoskynnyksistä vuoden takaa, käyttäen Harto Pönkän tekemiä piirroksia: http://tarmo.fi/blog/2010/10/missa-menee-piirroksen-teoskynnys/
Onko mitään sellaista lisenssiä olemassa valmiina, jolla voisi antaa teoksensa käytölle vapaat kädet opetustyössä, mutta kieltää myyminen tai käyttäminen maksullisen materiaalin osana.
Opetus ja sivistys kuuluu kaikille, ja opetuskäyttöön olisi hyvä olla vapaata materiaalia, mutta kuitenkin niin, että tekijät ovat itse sallineet materiaalin käytön. Ja tosiaan ilman mitään kettumaisia tekijänoikeusjärjestöjä ”myymässä” aineistoa, ja sitten hyvittämällä kasvottomia kustantajia.
CC BY-NC-SA -lisenssi olisi luultavasti sitä, mitä haet takaa. Lisätietoja mm. creativecommons.fi.
Koskeeko tämä vain suomalaisissa kirjoissa julkaistuja piirroksia? Entä jos on esim. amerikkalainen kirja?
Kansainväliset kuviot ovat aina hankalia, mutta perussääntö on, että kussakin maassa (Bernen sopimuksen mukaan) suojataan ulkomaisia teoksia kuten kotimaisiakin. Tästä voisi päätellä, että Suomessa verrattain korkea teoskynnys selittävissä piirustuksissa tarkoittaa, etteivät myöskään ulkomaista alkuperää olevat selittävät piirustukset ole juuri koskaan suojan piirissä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että verkossa toimiessa yleisöä voi olla monissa maissa, jolloin lakeja on tulkittava useamman maan kannalta. Lue lisää: Oppikirjan kuvien skannaus Wikipediaan