Koulun kuvataulujen digitointi verkkoon

Viikon pulma: Voiko koulun seinillä olevia vanhoja kuvatauluja skannata ja laittaa verkkoon julkisesti näkyville?

Kuvataulut olivat 1800-luvun lopulla arvokas lisä Suomen kouluihin, kun saatiin visuaalisesti näytettyä, miltä eri puolilla Suomea tai maailmaa ihmiset ja maisemat näyttivät. Alkuun ne olivat niin kalliita, että moniin kouluihin niitä ei ollut varaa hankkia mutta ajan kanssa hinnat tulivat alas ja niitä hankittiin kaikkiin kouluihin (kuulostaako tutulta, jos vertaat vaikkapa aktiivitaulujen tai täppärien hankkimiseen kouluihin nykyisin?). Valistus-niminen yhtiö alkoi tuottaa kuvatauluja kouluille vuosisadan taitteessa, koska ulkomaisissa tauluissa ei tietenkään ollut Suomeen liittyvää aineistoa lainkaan.
Vanhat kuvataulut eivät enää ole tarpeellisia, jotta oppilaat ymmärtäisivät, miltä maailma näyttää, mutta ovat jo kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia näkymiä vuosisadan takaiseen Suomeen ja opetuskulttuuriin. Siksi niiden jakelu vaikkapa koulun verkkosivulla voisi tuntua ihan järkevältä. Ja moni koulu tuntuu näin tekevänkin. Se selviää, kun hakee vaikkapa hakusanoilla ”koulun kuvataulut”.
Kuvataulun skannaaminen ja verkkoon laittaminen tarkoittaa tekijänoikeuden kannalta kopion tekemistä ja tämän kopion välittämistä netin yli. Kumpaankin toimintoon pitäisi keksiä jokin peruste, jotta näin saisi tehdä. Katsotaanpa, mitä arsenaalista löytyy:

1. Kuvataulun saa skannata omaan yksityiskäyttöön, mutta tällöin sitä ei voi julkaista verkossa.
2. Kopioston Digiluvalla kuvataulun saisi skannata opetusryhmän opetusta varten, mutta sen voisi laittaa vain koulun suojatulle oppimisalustalle, ei julkisesti verkkoon.
3. Lupa kysytään kuvataulun tekijältä tai tämän perikunnalta.

Mitään valmista lupaa laista tai muualta ei tähän digitointiin siis löydy. Mutta pari ässää vielä hihassa on, joilla toimenpide oli sallittu:

1. Kuvataulun suoja-aika on vanhentunut eli tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta.
2. Kuvataulu ei selittävänä piirustuksena ylitä teoskynnystä.

Suurimman osan kotimaisista kuvatauluista on tehnyt Vihtori Ylinen (1879-1953). Hänen kuvataulujensa suoja-aika loppuu siis vasta vuonna 2024. Kustaa Heikkilän (1870-1937) kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, joten hänen muutamat kuvataulunsa ovat selvästi tekijänoikeuden ulkopuolella ja niiden kopioiminen on sallittua.

Ja viimeisenä vaihtoehtona on arvioida, ylittyykö kuvataulun teoskynnys lainkaan. Kuvataulussahan pyritään selittämään jokin asia, vaikkakin visuaalisesti. Jos kuvataulussa on vaikkapa kuva puuvillapellosta ja sen työläisistä ja nurkassa lähikuva puuvillan rakenteesta, onko kyseessä todella omaperäinen taideteos, vai selittävä piirustus, jollaisen joku muu kuvataiteilija olisi myös voinut tuottaa? Jos omaperäinen taideteos, tällöin kukaan muu ei saa piirtää puuvillapellosta samankaltaista kuvaa, koska kyseessä olisi johdannaisteos. Jos taas selittävä piirustus, ei se ole tekijänoikeuden suojaama, koska tosiaan joku muu voisi piirtää puuvillapellosta ja puuvillasta vastaavat asiat selittävän kuvan näkemättä tätä aiempaa tuotosta.
Kaikki koulujemme seinillä pyörineet kuvataulut eivät varmasti ole omaperäisiä taideteoksia, mutta luultavasti ne eivät kaikki myöskään jää selittävinä piirustuksina teoskynnyksen alle. Tässä on siis käytettävä harkintaa, jos haluaa toimia oikein. Turvallisinta on tietysti kysyä tekijänoikeuden haltijalta lupaa, jos suoja-aika vielä mahdollisesti olisi voimassa.