Viikon pulma: Onko tuntemattomiltakin kysyttävä aina lupa kuvan julkaisuun vai onko olemassa ”yleisiä, tilannetta kuvaavia kuvia”, joissa esiintyviltä ihmisiltä ei julkaisulupaa tarvitse pyytää?
Puistossa saa asiallisesti kuvata toisten lapsia ja laittaa kuvat netiin. Kuva: zherun @ Flickr, CC BY
Ihmisten kasvojen kuvaamista hankaloittaa se, että kasvot ovat henkilötieto, jonka julkaisemisessa on oltava tarkkana. Mutta pelkät kasvot yksinään eivät ole ongelma sen enempää kuin se, että mainitsen tässä tekstissä nimen ”Jaska Jokunen” kysymättä lupaa yhdeltäkään jaskalta tai että mainitsen osoitteen ”Mannerheimintie 1”. Yksi henkilötieto ei ole ongelma, mutta kun kaksi niistä on yhdistettävissä, vaaditaan niiden julkaisuun asianomaisen lupa. Nimi ja osoite, kasvot ja nimi, kasvot ja osoite, kasvot ja syntymäaika, yms. ovat yhdistelmiä, joissa ollaan jo kertomassa tietyn ihmisen henkilötietoja sen verran, että tällaisen tiedon julkistaminen edellyttää lupaa.
Pelkät kasvot eivät siis ole ongelma. Kun kuvaat julkisessa tilanteessa, johon todella voi tulla ihmisiä mistä päin Suomea tahansa, saat kuvata vapaasti (kunhan et kuvaa ihmisiä heitä halventavassa tilanteessa tai asiayhteydessä) ja saat myös julkaista kuvat, kunhan kuviin ei liitetä mitään muita yhteystietoja ilman kuvattujen lupaa. Mainoksissa ei saa käyttää ihmisen kasvoja ilman erillistä lupaa.
Tarpeeksi julkisia paikkoja ja ihmisryhmiä ovat esimerkiksi kadut, puistot, ravintolan tai muun liikelaitoksen asiakkaat (mutteivät henkilökunta), sairaalan odotusaula, yleiset seminaarit ja muut yleisötilaisuudet kuten yliopistoluennot. Perus- ja toisen asteen oppilaitokset eivät ole pääsääntöisesti kovin julkisia tiloja (etenkään opetustilat), joten niissä näkyvien ihmisten kuvia ei saa julkaista ilman asianomaisten lupaa.
Tekninen kehitys on kuitenkin tekemässä tuntemattomien ihmisten valokuvien verkkojulkaisusta ongelmallista. Jos lähetät kuvan Facebookiin, ovat kaverisi voineet tagata siinä näkyviä tuntemiaan ihmisiä jo vuosien ajan. Tällöinhän kasvot ja nimi yhdistetään, joten lopputulos olisi vaatinut kuvatun henkilön luvan. Onko tietosuojalakia rikkonut kuvan julkaisija vai kaveri, joka nimen liitti, on epäselvää. Toisaalta nykyisin sosiaaliset verkostopalvelut osaavat jo tunnistaa kasvoja muiden valokuvien perusteella, joten enää ei tarvita edes kavereita, kun Facebook osaa automaattisesti liittää nimet kasvoihin. Kuka nyt on tietosuojarikkomuksesta vastuussa?
Toisaalta: Jos yksityishenkilö on itse laittanut kasvokuvansa ja nimensä täysin julkisesti kaikkien nähtäville (eli tehnyt Facebook-profiilin), voiko hän enää odottaa yksityisyytensä suojaamista samassa määrin kuin aiemmin? Mitä julkisempi ihminen on, sitä vähemmän hän voi odottaa yksityisyytensä suojelua. Julkkiksia saa lehdistössä riepotella aivan eri tavalla kuin tavallisia kansalaisia. Mutta jos yksityishenkilö on itse vapaaehtoisesti kertonut kaikille nimensä, kasvonsa, kotikaupunkinsa, puhelinnumeronsa (vaikkapa puhelinluettelossa), koulutustaustansa, työpaikkansa, lastensa nimet, lemmikit, ja kaikkien kavereidensa ja tuttaviensa nimet, niin kuinka yksityinen hän enää on? Jos joku luvatta julkaisee valokuvan, jossa on tämän henkilön kasvot ja vaikka nimikin, niin paljastuiko tässä nyt jotain uutta, jota kyseinen henkilö ei olisi jo itsestään paljastanut?
Hyvää opastusta saa Tietosuojavaltuutetun toimistolta! Esim: http://www.tietosuoja.fi/uploads/qw2kuu7_1.pdf
Ja mikä tulee siihen Facebookiin on ainakin ulkomailla linjattu, että mikäli on ”paljon” (?) ystäviä, myös kuvat ovat julkisia, mikäli taas vähän (?) ystäviä, myös kuvat ovat yksityisiä.
Myös Korpelan Tekijänoikeusfakki on avuksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/4.3.html
”Kun kuvaat julkisessa tilanteessa”
Ei ole julkista tilannetta. Oikea termi on julkinen paikka.
”Tarpeeksi julkisia paikkoja”
Ei ole ”tarpeeksi julkisia paikkoja”. On paikkoja, jotka määritellään julkisiksi ja on paikkoja, joita ei määritellä julkisiksi.
”Kun kuvaat julkisessa tilanteessa, johon todella voi tulla ihmisiä mistä päin Suomea tahansa, saat kuvata vapaasti (kunhan et kuvaa ihmisiä heitä halventavassa tilanteessa tai asiayhteydessä)”
Väärin. Saat kuvata ihmisiä riippumatta miten halventavassa tilanteesta tai asiayhteydestä onkaan kysymys. Halventava tilanne ei muuta oikeutta kuvata, vaan oikeutta julkaista kuva. Näitä asioita ei pitäisi sotkea.