NASAn auton painoinen Curiosity-robotti laskeutui Marsin kamaralle onnistuneesti 6.8.2012. Piakkoin NASA julkaisi videon laskeutumisen kriittisistä hetkistä ja lisäsi sen viralliselle YouTube-kanavalleen. Video ei siellä pitkään ehtinyt olla, kun se vedettiin pois tekijänoikeusloukkauksen vuoksi.
USAssa on DMCA-nimellä kulkeva lainsäädäntö, joka mm. mahdollistaa sisältöpalvelujen toiminnan ilman vastuuta sisällön mahdollisista tekijänoikeusloukkauksista, kunhan tekijänoikeuksien haltijoille tarjotaan mahdollisuus ottaa alas materiaalia, joka loukkaa niiden tekijänoikeuksia. Tällaiset DMCA-takedown-viestit ovat pahamaineisia, sillä kuka tahansa voi vaatia minkä tahansa sisällön poistamista ja sisältö tosiaan häviää näkyvistä välittömästi. Sisällön lähettänyt taho voi kiistää tämän poiston, mutta se ei enää olekaan automaattinen prosessi.
Väärin perustein tehtyjä DMCA-poistoja on tapahtunut lukemattomia kertoja, etenkin YouTubessa. Kuten kaikki tietävät, YouTubessa on pilvin pimein laitonta aineistoa. Tätä ongelmaa varten YouTubessa on käytössä ”content ID”-järjestelmä, joka tunnistaa automaattisesti videoilla olevaa kuva- ja ääniaineistoa ja ilmoittaa tekijänoikeudenhaltijalle mahdollisesta rikkomuksesta. Eräs kiinnostava tapaus oli, kun joku laittoi YouTubeen videonpätkän syötävien kasvisten keräämisestä. Videolla kuuluneen laulavan linnun ääni löytyi jonkin kustantajan linnunlaulu-CD:ltä ja video otettiin alas. Siinä sitten mietittiin, että onko se linnun ääni todella itse tallennettu, vai onko videoon kopioitu laadukkaampi versio tältä CD:ltä (mikä lienee melko yleinen toimintatapa luontovideoiden tuotannossa).
Ei NASA oikeasti rikkonut tekijänoikeuksia tässä videossaan. Sen sijaan videon poistanut pieni uutistoimisto todennäköisesti oli palkannut jonkun tekemään näitä DMCA-poistoja ja tämä kesälomittaja oli huomannut, että videossa oli samaa sisältöä, jota kyseinen uutistoimisto oli jollain kanavallaan itse lähettänyt. Sama sisältö, joten kyseessä on tekijänoikeusloukkaus, eikö vain? Niin, paitsi että NASA oli se alkuperäinen lähde ja uutistoimiston video oli sen kopio. Onneksi virhe korjattiin ja video on taas katsottavissa:
Tässä vaiheessa kaikille opettajille muistutuksena, että kaikki USAn liittovaltion tuottama aineisto on lain mukaan tekijänoikeuksista vapaata. Niin siis myös kaikki NASAn tuottama aineisto on vapaasti jatkokäytettävissä. NASAn videoita, kuvia ja muuta dataa saa kopioida, muokata, esittää, levittää, välittää, mitä nyt vain tarvitsee. NASA toivoo vain, että heidät mainittaisiin aineiston tekijänä. Ei iso vaatimus.
Ja olkoon tämä tarina opetuksena: Jos ja kun tuotat sisältöä YouTubeen tai muualle, sisältösi voidaan pudottaa pois jopa automaattisen algoritmin tekemän päätelmät perusteella. Jos näin käy, älä vain tyydy tuomioon, vaan selvitä, oletko todella rikkonut jonkun tekijänoikeuksia. Jos et, kiistä DMCA-ilmoitus.
Joskus voi sitten käydä näin:
Tästä ei voi enää valittaa koska kiistonappia ei enää tämän jälkeen ole, vaan yhteyttä pitäisi ottaa (lakimiesten toimesta?) toimijaan. Se voi olla monelle koulun oppilaalle tai opettajalle liian kova pala ja tappaa innostuksen koko videoilmaisuun. Hox: ansaintalogiikka.
Googlen intresseissä luulisi olevan poistaa ContentID -huijarit järjestelmästä, mutta näin ei näytä tapahtuvan. Käsittely näyttää tapahtuvan konetyönä.
Automaattinen sisällöntunnistin ContentID YouTubessa on pyrkimys vähentää laittomia videoita palvelussa. Jos videon kuvaa tai ääntä saadaan automaattisesti tunnistettua jonkin oikeudenhaltijan aineistoksi, tällä oikeudenhaltijalla on mahdollisuus joko poistaa video tai sallia videon katselu mainosten kanssa, joiden tulot se saa. Kolmas vaihtoehto olisi tietysti todeta, että ”ko. videolla ei ole meidän aineistoamme”, mutta se näyttää monesti jäävät tekemättä. Mainostulot kiinnostavat monia… ContentID:n lisäksi oikeudenhaltijat voivat penätä minkä tahansa videon mainostulot vetoamalla samaan tekijänoikeuteensa ja tätä esim. NASA on nähnyt, eli kun jokin heidän videonsa ilmenee suosituksi, sen oikeudet vaatii taho jos toinenkin mainostulojen toivossa. Valitettavan rikkinäinen järjestelmä.
Ja tosiaan samaa voi käydä suomalaisille opettajille ja oppilaille YouTubeen videoita lähettäessä. Toisen vaatimuksen voi kiistää, jolloin toinen osapuoli joutuu tarkistamaan tilanteen, mutta jos he ovat edelleen sitä mieltä, että heidän oikeuksiaan on loukattu, on seuraavaksi lähdettävä kiistelemään sähköpostitse. Sitä voi toki kokeilla, ei lakimiehiä tarvitse aivan välittömästi ottaa peliin mukaan.
Todetaan nyt se, että vaikka YouTube on suosituin videopalvelu, on sen markkinaosuus edelleen noin 41%. Opetuskäyttöön vaikkapa Vimeo tai Viddler ovat varsin hyviä videopalveluita.