Vieraskynä, Maarit Ignatius
Oma motivaatio ja suhtautuminen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen on hyvä ja keskeinen perusta avoimen oppimateriaalin tuottamiseen. On hyvä olla perillä vähintään yleisellä tasolla tekijänoikeuksista, avoimista lisensseistä ja oman organisaation asiakkaiden tarpeista, erityisesti materiaalien saatavuuden näkökulmasta. Toisten esimerkit, monenlaiset webinaarit ja seminaarit johdattavat uudenlaiseen ajattelemiseen materiaalien tuotannossa ja ennen kaikkea avoimeen suuntaan. Merkityksellistä on tiedostaa myös mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Näillä pärjää ja lisää oppii matkan varrella.
Esitän itselleni toistuvasti kysymyksen, että mitä minä opettajana ja ohjaajana voin tehdä, että kohderyhmä saa materiaalin mahdollisimman helposti käyttöönsä. En jumaloi käyttäjätunnuksia ja salasanoja, mutta ymmärrän, että ne ovat useissa tapauksissa hyvin tarpeellisia ja ilman niitä ei voida toimia. Kysymykseni kuuluukin, että ovatko minun materiaalini sellaisia, että ne on suojattava salasanoin, pahimmassa tapauksessa usean kirjautumisen taakse. Olen päätynyt omien oppimateriaalien suhteen vastaukseen, että eivät ole.
Oman toiminnan parantaminen
Materiaalin avoimuus ei vie minulta tai organisaatioltani mitään pois, vaan pikemminkin päinvastoin. Olen päätynyt ajatukseen, että tekemisen taustalla on aina ”parastaminen” – oman toiminnan parantaminen. Olen huomannut, että materiaalien avoimuus on näin yksilön kannalta hyvä vaihtoehto osaamisen kehittämiseen. Miten muuten voisin omaa toimintaani yksilönä kehittää, kuin jakamalla. Samoilla linjoilla kanssani on ainakin JAMK:n Mari Varonen, joka luennoi otsikolla ”Jakamalla saa enemmän”.
Olen koko oppilaitoshistoriani antanut materiaalejani toisten käyttöön, mutta en ole merkinnyt niitä millään omistajamerkinnällä, joten niiden edelleen käyttö on ollut melko hankalaa. Tekijänoikeuksiin perehtyminen laajensi ymmärrystäni hyödyntää Creative Commons -lisenssejä. Minua viehättää näissä lisensseissä se, että ne tarjoavat monenlaista suojaa ja ennen kaikkea vapautta tekijänoikeuksiin. Kun tein päätöksen julkaista materiaalia avoimesti, oli minun valittava avoin lisenssi. Päädyin käyttämään CC BY SA -lisenssiä. Minulle on tärkeää ei niinkään se, että nimeni esiintyy vaan se, että sisältö jatkaa samalla lisenssillä elämäänsä ja parastuu entisestään. Oma oppimiseni jatkuu erityisesti erilaisten kuvien oikeaoppisella merkitsemisellä. Hyvä ohjenuora on, että tiedostan, miten lukija tulkitsee kuvan. Saako hän kuvasta ja sen tekstistä käsityksen, että kuva on minun omani vai jonkun toisen.
Yhteistoiminnallisuus motivoi
Mitä enemmän avoimuuteen liittyviä asioita pohdin sitä mielenkiintoisempaa, mutta ennen kaikkea opettavaista, se on. Myös oppimisprosesseihin tuotettujen sisältöjen jatkokehitys on osaamisen kehittymisen kivijalka. Ilman ulkoista arviointia ja palautetta jää kehitystyö itselläni usein toteutusta vaille tai se toteutuu yksipuolisesta näkökulmasta. Ulkoinen arviointi voi olla yksinkertaisimmillaan kollegalta tai käyttäjältä saatu palaute ja/tai vinkki. Pääasia on, että itsearviointini lisäksi saan muilta palautetta ja kehitysideoita. Se kannustaa minua jatkamaan ja pitää motivaationi korkealla.
Yhteistoiminnallisen toimintakulttuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen tai kilpailun sijaan suosittelen perehtymistä avoimeen materiaalin tuotantoon. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteen mukaan jokainen on vastuussa niin omasta kuin vertaisten osaamisen kehittymisestä ja tämä toteutuu, kun me tuomme oman tietämyksemme ja osaamisemme muiden käyttöön. Olkaamme ylpeitä siitä mitä teemme.
- Moodle 2 -ohjeet opettajalle -kirja.
- Moodle 2 -ohjeet opiskelijalle -kirja.
Osaamisen kehittämisen syksyä kaikille toivoo Maarit Ignatius, PKAMK, Tietohallintopalvelut, [email protected].
Kirsi Lindlöf sanoo
Hei Maarit,
olen samaa mieltä kanssasi. Omassa koulutusohjelmassani on saanut viime vuosina taistella jo ammoin hyväksi todetun yhteissuunnittelun puolesta. Itse saan kiksejä, kun pystyn tutustumaan uusiin ideoihin mm. tuon Creative Commons -lisenssikäytänteen myötä! Tieto ja ymmärrys rakentuu kriittisesti, yhdessä tehden – ja ainahan me muistetaan lähdeviitteiden merkitys:-)
t. Kirsi