Netissä on pöhisty, tällä kertaa opettajien vanhemmille lähettämien viestien viestisalaisuudesta. Mitä niillä vanhempien saamilla viesteillä saa tehdä? Vastaus lukee sivulla 97 Opettajan tekijänoikeusoppaassa (Toikkanen & Oksanen, 2011), josta tässä tiivistelmä.
Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, koska asiaan vaikuttaa ainakin viisi eri sääntöä. Käydäänpä ne läpi.
- Kirjesalaisuus kieltää muita kuin vastaanottajaa avaamasta yksityisviestiä. Vastaanottajaa kirjesalaisuus ei siis mitenkään sido. Jos siis Wilma-viestin saa sekä vanhempi että oppilas itse, ei kumpaakaan kirjesalaisuus sido.
- Teoskynnyksen ylittyessä viesti on kirjallinen teos eikä sitä saa ilman kirjoittajan lupaa julkistaa missään muodossa. Ellei opettaja ole erityisen runollinen, Wilma-viestit tuskin ylittävät teoskynnystä, joten tämä ei viestien jakelemista rajoita.
- Salassapitovelvollisuus sitoo mm. opettajaa, eli hän ei saa jakaa työssään selville saamiaan oppilaidensa asioita muille. Salassapidettävät asiat eivät saa Wilmaan edes päätyä.
- Yksityistiedon julkaisu on kiellettyä jos julkaisu loukkaa tai aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä. Jos opettajan lähettämässä viestissä olevien oppilaan asioiden julkistaminen voi aiheuttaa oppilaalle kärsimystä, ei näitä viestejä saa kukaan julkaista ilman asianomaisen, siis oppilaan lupaa. Vastaavasti on huomioitava, että jos opettajan vanhemmalle lähettämä viesti julkistuessaan voi aiheuttaa vahinkoa opettajalle tai vanhemmalle, ei tätä viestiä saa ilman loukattavan lupaa julkaista. Oppilas tai vanhempi ei saa siis julkaista Wilma-viestejä, joiden julkistaminen aiheuttaa kärsimystä kenellekään muulle.
- Kohteliaisuus. Hyvä muistaa, helppo unohtaa.
