Ylivoimaisesti yleisin opettajia askarruttava tekijänoikeuspulma jo vuosien ajan on ollut, voiko verkkovideoita, kuten Youtube-videoita, esittää opetuksessa vai ei. Selkeää vastausta tähän on ollut mahdoton antaa, koska tekijänoikeuslain 90-luvulla kirjoitetut pykälät ovat monitulkintaisia.
Verkkovideoiden esittämisen problematiikkaa olemme avanneet jo vuonna 2011 ja jopa sarjakuvan muodossa. Mutta koska laki ja sen tulkinnat ovat epäselviä, varmaa vastausta ei mistään voi lukea.
Olemme kannustaneet oppilaitosten johtajia laatimaan opetushenkilöstölleen tekijänoikeusohjeet, joissa he ottaisivat näihin epäselviin asioihin kantaa, jottei jokaisen opettajan tarvitse itse tätä pähkäillä.
Jos nyt jokin opettaja tai rehtori miettii, että minkälaisen linjauksen tekisi videoiden esittämisen suhteen, kerrotaan Kopioston (kaikkia Suomen tekijänoikeusjärjestöjä edustava organisaatio) näkökulma.
5.11.2011 järjestettiin Sibelius-Akatemiassa Tekijänoikeus Taideyliopistoissa -seminaari, jossa viimeisenä puhujana oli Jukka-Pekka Timonen, Kopioston varatoimitusjohtaja. Tilaisuudesta ei valitettavasti ole tallennetta, mutta toisen esiintyjän, Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinderin mukaan tilaisuuden lopussa yleisöstä kysyttiin, saako niitä Youtube-videoita esittää opetuksessa vai ei. Vastaus:
”Käyttäkää tervettä järkeä.”
– Jukka-Pekka Timonen, Kopioston varatoimitusjohtaja. 5.11.2011.
Neuvo on ihailtavan tervejärkinen ja tulee myös melko hyvältä auktoriteetilta opetussektorin tekijänoikeusasioiden huipulta. Se ei kuitenkaan perustu kovin suoraan mihinkään kirjalliseen laista luettavaan sääntöön, johon olisi helppo vedota (joskin jos Kopiostolla on kirjalliset perustelut tälle tulkinnalle, otamme tiedon siitä mielihyvin vastaan) ja Kopioston itse tuottamat ohjeet sanovat aivan muuta. Toisaalta, Kopiosto on aiemminkin tehnyt järkeviä linjauksia asioista, jotka lain kirjaimellisella tulkinnalla olisivat kummallisia.
(Esimerkki: Jos lakia luetaan tarkkaan, opetuksen esitysoikeus ei koskisi sisältöä, joka on julkaistu vain verkossa; edellytys on, että aineistoa on levitetty fyysisinä kappaleina. Kopiosto on viisaasti jo vuosia sitten todennut, että verkossa kopioitavissa olevaa aineistoa voidaan pitää samalla tavalla julkaistuna kuin fyysisesti levitettyjä teoksia.)
Miten niiden videoiden esittämisen kanssa nyt sitten tulisi toimia? Vastuu, kuten niin usein, on lukijalla. Kannattaa tiedostaa, että videoiden esittämisessä laki ei selkeästi sano juuta tai jaata. Kaupallisesti levitetyn videoaineiston (tv-ohjelmat, elokuvat…) kohdalla kannattaa aina hankkia esityslupa julkista opetustilannetta varten, mutta verkossa maksutta ja ilman sisäänkirjautumista nähtävillä olevien ei-ansiotarkoituksessa saatavilla olevien laillisten videoiden esittäminen julkisessa opetustilanteessa ei liene kovin suuri taloudellinen riski oppilaitokselle. Takuuta tälle tietenkään ei ole.
Kannattaa varmaan käyttää tervettä järkeä.
