Tervetuloa Kopiokissan ensimmäisen osan pariin! Sarjakuvaan on piilotettu aktiivisia alueita, joista aukeaa lisätietoja. Etsi hiirellä tai sormella.
Lataa sarjakuva tulostuskelpoisena PDF-tiedostona,
Kopiokissa osa 1. Väliaikainen tallennus
Lataa sarjakuva tulostuskelpoisena PDF-tiedostona,
Onko tämä nyt parodiaa tekijänoikeuspropagandasta vai sitä itseään? Auttakaa nyt vähän, kun ei tästä suoralta kädeltä voi sanoa. Koska tekijänoikeusjärjestöiltä harvemmin löytyy huumoria, niin pahoin pelkään, että nyt taitaa olla parodiahorisontti ylitetty.
Kevyestä otteestaan huolimatta Kopiokissa on täyttä faktaa – niin pitkälle kuin nyt joistain asioista voi olla varma. Kopiokissa-sarjakuva kertoo, miten asiat ovat. Joka osassa pyrimme tuomaan esiin jotain opettajien vähemmän tuntemia tekijänoikeuskuvioita, jotka kuitenkin ovat käytännössä relevantteja.
Mutta juu, kyllähän tästä voi löytää samankaltaisuuksia Piraattitehtaaseen ja muihin tekijänoikeusjärjestöjen tuottamiin tiedotussarjakuviin.
Eikö niin, että Tero voisi paitsi opetella soittamaan klassikoita myös luoda yksin tai kavereiden kanssa oman kappaleen, jonka esittäisi yksin tai porukassa ja veisi tallenteen YouTubeen? Tai kysyä kappaleen tekijänoikeuksien haltijalta lupaa kappaleen esittämiseen ja esityksen tallentamiseen YouTubeen?
Nettiin Tero voi pistää videoita soitostaan, jos hän soittaa a) itse säveltämiään kappaleita, b) tekijänoikeuden ulkopuolista aineistoa (tekijä kuollut yli 70 vuotta sitten, kansansävelmät, yms.) tai c) Creative Commons -lisenssillä varustettuja kappaleita.
Muussa tapauksessa hän tarvitsee säveltäjän (ja sanoittajan ja sovittajan) luvan. Kaupallisesti levitettävien artistien oikeuksia hallinnoi Suomessa Teosto ry ja ainakin toistaiseksi järjestön jäsenehdot ovat sellaiset, että artistit eivät itse voi antaa lupia teoksiinsa. Kaikki lupapyynnöt menevät siis Teoston kautta. Mitään valmista lupaa ei kuitenkaan ole, joka sallisi esitystallenteen julkaisemisen vaikkapa YouTubessa.
Mikäli Tero kuuluu Teostoon (tai vastaavaan), niin eikö hän tarvitse heidän lupansa oman kappaleensa levitykseen esim. youtubessa?
Hyvä pointti, Jupp3. Jos opiskelija on tehnyt jonkinlaisen sopimuksen jonkin managerin tai tekijänoikeusjärjestön kanssa, jossa hän antaa omien teostensa yksinomaiset hallinnointioikeudet tälle taholle, ei hän tietenkään voi itse enää päättää teoksiensa käytöstä. Teoston sopimus on tällainen, eli artistit eivät voi itse antaa lupia teostensa käyttöön.
Harvemmin alaikäisillä on levytyssopimuksia, mutta aikuiskoulutuksessa tämä on ihan arkinen ongelma – opiskelijana toimiva artisti ei voikaan säveltää johonkin oppilaitoksen projektiin musiikkia, koska aiemmat sopimukset estävät sen.
Minulle taas jäi tämän perusteella epäselväksi, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Vai oliko se tarkoituskin; en ihan ymmärtänyt?
Opetuksessa saa esittää kappaleita, siis vaikkapa sävellysteoksia. Esitysten tallentaminen on kuitenkin sallittua vain väliaikaisesti, reflektiota varten. Pidempiaikainen tallentaminen ei ole ilman lupaa sallittua kuin yksityiskäyttöön. Tero tai opettaja saa siis pitää tekemänsä tallenteen itsellään, mutta ei saa sitä julkaista.
Esitystallenteen julkaiseminen (vaikkapa verkossa) edellyttää luvan esitetyn teoksen oikeuksien omistajalta.
Niin noh,
oikeastaan oli tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että jos minä – joka jo tunnen jonkun verran tekijänoikeuksia ym. – en tästä sarjakuvasta saa sitä oikein selville, niin voisi ehkä miettiä, pitäisikö esitystapaa siltä osin selkeyttää.
Voi tietenkin olla, että olen ainoa, joka ei tästä sarjakuvasta asiaa tajua – ja toivottavasti olen. Ajattelin nimittäin, että tällä tavalla sarjakuva kyllä herättää keskustelua oikeuksista, mikä on jo hyvä asia sinällään, mutta ei sen sijaan tuo niitä oikeuksia kovin selkeästi esille.
Jostain syystä vasta nyt havahduin tähän. Tämähän on ihan mahtava! Tämän ensimmäisen osan perusteella tässä annostellaan juuri sopiva annospala kerrallaan pureksittavaksi. Minusta itse asia tulee tässä selväksi, mutta voin kuvitella, että yläkouluikäsille oppilaille näistä saa myös erinomaisia lukuharjoituksia ja muita monenlaisia tehtäviä, jotka samalla opettavat sekä itse asiaa eli tekijänoikeuksia, että samalla myös lukemaan, ajattelemaan ja soveltamaan lukemaansa. Opettajan näkökulmasta aivan ihanteellista materiaalia siis. Niin ja lisäplussaa vielä siitä, että tässä on niin hyvin esillä myös se mitä SAA tehdä. Kiitos!
Niin ja merkittävänä lisäplussana vielä tuo cc-lisenssi, joka tekee tämän hyödyntämisestä ja levittämisestä helppoa.
Loistavaa!
Minulle tämä esitystapa sopii vallan mainiosti. Kaipaan kovasti vahvistusta tekijänoikeusasioiden ymmärtämiseen ja tärkeimpien muistamiseen. Uskon myös, että esitystapa, joka aktivoi omaa ajattelua, helpottaa nuorten oppimista. Viidakko on nimittäin niin laaja ja sakea, että sieltä oleellisen poimiminen on valtava työ. Kiitos siis niille osaajille, jotka helpottavat kulkua monin eri keinoin 🙂
Paljon asiaa, mitä ei tule aina ajatelleeksi. Sarjakuva on mukava tapa välittää tämä tieto, mutta paljon on muistettavaa siitä miten nämä asiat ovatkaan. Pitää käydä tarkistamassa!