Jos Kopiokissa on sinulle uusi tuttavuus, kannattanee lukea ensin osa 1.
Lataa sarjakuva tulostuskelpoisena PDF-tiedostona,
Lisää asiaa selittävistä piirustuksista on mm. seuraavissa kirjoituksissa:
Kopiokissa osa 2. Selittävät piirrokset
Lataa sarjakuva tulostuskelpoisena PDF-tiedostona,
Lisää asiaa selittävistä piirustuksista on mm. seuraavissa kirjoituksissa:
Käykö tuossa nyt niin, että Anna-Sofia saa ottamiinsa valokuviin tekijänoikeuden 50 vuodeksi, jos ei keksi jakaa niitä CC-lisenssillä? Mutta jos hän olisi skannannut kuvat, hän ei olisi saanut tekijänoikeutta kuvien skannattuun versioon ?
Tarkkaan ottaen näin taitaa käydä: Valokuvaaja saa lähioikeudet (siis melkein sama kuin tekijänoikeudet) ottamiinsa valokuviin 50 vuodeksi. Tämä suoja ei koske aihetta, vaan vain kuvatiedostoja. Joku muu saa siis kuvata samat kohteet.
Tässäkin on kyllä maailmalla muutoksen tuulia: Wikipediassa on otettu käyttöön periaate, että kaksiulotteisen teoksen tarkka valokuva rinnastetaan skannaukseksi, eli siihen ei synny lähioikeuksia. Suomessa ei olla ihan niin pitkällä. Ero tosiaan on sillä, että valokopiokonetta ja skanneria ei pidetä kameroina (vaikka ne ovat kameroita). Tässä on siis käynyt niin, että ammattivalokuvaajien oikeuksien suojelemiseen tarkoitettu pykälä on päätynyt vaikuttamaan liian laajaasti.
Sarjakuva selventää asian mainiosti! Sitä se ei kuitenkaan muuta, että laki on käsittämätön (minulle). Selkeän havaintokuvan tekeminenhän vasta vaatii työtä, ja ajattelua siinä missä tekstikin. Onko nyt niin, että jos julkaisen asian PowerPointin listana, tekijän oikeus on minulla, mutta jos muutan saman listan SmartArt -kaavioksi, sitä ei enää ole?
Tekijänoikeuden kannalta ei ole väliä, vaatiiko kuvan piirtäminen osaamista tai vaivaa. Kyse on lopputuloksen uniikista omaperäisestä ilmaisumuodosta. Selittävä piirustus pyrkii kuvaamaan jotain todellisuuden ilmiötä, joten sitä ei voi ihan miten tahansa piirtää: se on joko oikein tai väärin. Sama koskee tietysti tietopohjaista tekstiäkin.
Väittäisin, että jos toteat joitain faktoja, on ihan sama, onko ne tekstilistana vai selittävänä kaaviona. Kumpikaan ei ole ilmaisumuodoltaan omaperäinen, jotta sinulla olisi siihen yksityisoikeus.
Asiaa kannattaa ajatella myös toisin päin: Jos sinulla olisi johonkin piirtämääsi asiaan tekijänoikeudet, se tarkoittaisi, että kukaan muu maailmassa ei saisi sitä samaa (tai samankaltaista) tuottaa sinun elinaikanasi eikä 70 vuoteen sen jälkeen ilman sinun lupaasi. Ymmärtänet, että selittävän piirustuksen tapauksessa tilanne olisi absurdi. Lisäsin sarjakuvan perään linkkejä konkreettisiin esimerkkeihin.
Oppimateriaalissa lienee olennaista asioiden jäsentäminen, eivät luettelot tai kuvat sinänsä. Omaperäisintä antia lienevät kiireisen ihmisen virheet. Jäänkin miettimään, tarvitaanko tekijänoikeuslain näkökulmasta oppimateriaaleihin kovinkaan usein mitään lisenssimerkintöjä, kun mikään ei lopulta ole vain omaa. Yhteistyötä ja avoimuutta merkinnät kuitenkin helpottavat.
Miksi lainata tai kopioida jotakin sellaista, joka ei ylitä teoskynnystä.
Monet tietoa välittävät selittävät piirrokset vaativat paljon osaamista ja taitoa, mutta eivät omaperäisyyttä. Siksipä niissä tyypillisesti ei teoskynnys ylity, mutta niiden uudelleenkäytössä on silti hyötyjä eikä niiden itse tekeminen tyhjästä ole triviaalia.
Helppoa! Rikkoja vaan päättää ”tuo teos ei ole riittäävän itsenäinen eikä omaperäinen”. Ja tuon päätöksen perusteella hän voi kopioida ihan laillisesti. No siinä tapauksessa kannattas ainakin kertoa mistä sen alkuperäisen kaavion on kopsannut eli lähdeviittaukset kuntoon.
siispä kuvaamaan…
Tulkinta voi käytännössä olla hyvin vaikeaa. Tämä herättää useampiakin ajatuksia. Jos mietitään kaavion ”suoraa kopiointia” on viitemerkintöjen tietenkin oltava kohdallaan.
Tulkinnanvaraista sitten on, kuinka paljon kuviota missäkin tapauksessa voidaan muokata ja onko muokattu lopulta sinun omasi vai alkuperäisen esittäjän, vai molempien vai ei kummankaan.